Ajankohtaista | 20.03.2024 23:21

Kenttämestarin kevätterveiset

Tässä infopaketissa tulen kertaamaan mitä kentällä on tapahtunut pelikauden 2023 jälkeen ja ajatuksiani kuluvasta talvesta, kuin myös sen mukanaan tuomista suurista haasteista.

Kun pelikausi kentällä loppuu niin työt silti jatkuvat kentänhoidolla. Näihin kuuluu mm. ilmastukset, kasvinsuojeluruiskutukset, koneiden huollot, terien teroitukset, seuraavan kauden hankintojen valmistelut, kenttäkalusteiden pois kerääminen, klubialueen + klubin talvikuntoon saattaminen, kentällä tehtävät rakennus/korjaus projektit.

Avaan nyt hieman tarkemmin rakennus/korjaus projekteja, kun ne ovat yleisesti kiinnostava aihe! Kaivinkonetyöt päästiin aloittamaan lokakuun loppupuolella, ensimmäinen kohde oli väylän 8 viheriön kuivatusongelmien selvittäminen. Jo muutaman kauden kyseinen viheriö on erityisesti syyspuolella ollut paljon herkempi kasvitaudeille mitä muut viheriöt, syksyllä aloitettiin kosteusprosentin seuraaminen kohdeviheriöllä ja verrokki viheriöillä. Väylän 8 viheriö oli koko syyskauden huomattavasti kosteampi mitä muut viheriöt ja tämän pystyi jo päättelemään tautiherkkyydestä, mutta mittaustuloksista tämä selvisi konkreettisesti. Viheriön märkyys yleisesti voi johtua monesta eri asiasta, mutta väylän 8 viheriön muodot ovat haastavat, kun koko viheriö on ns. kuppi, jolloin reunat ovat ylempänä mitä keskiosa. Seuraavaksi aloimme tutkia lammen rannasta sinne tulevia kuivatusjärjestelmän purkuputkia, rantaa kaivettiin kaivinkoneella auki noin 30 metrin matkalta ja siitä löytyi yhteensä 3kpl täysin tukkeutuneita ja toimimattomia purkupäitä. Viheriön alta tulevaa kuivatusputkea lähdimme avaamaan enemmän ja väylän / karheikon rajalta löytyi mahdollisesti koko ongelman syy. Kaikki löydökset korjattiin ja myös viheriön takana avonaista purkuojaa parannettiin toimivammaksi. Tuleva kausi näyttää miten nämä korjaukset alkavat toimia.

Seuraavana uusimme väylän 7 alkuun pelaajapolkua ja myös tässä kohteessa viereisen lammen rannalta korjasimme muutaman toimimattoman kuivatusputken. Tästä siirryimme loppusyksyn ”pääprojektin” pariin, joka oli väylän 8 lyöntialueen pelaajapolun rakentaminen. Alueelle tehtiin yhteensä lähes 200 metriä uutta polkua, josta ensin kaivettiin maata pois ja tilalle kuljetettiin uutta mursketta n. 90 tonnia. Uusi polku alkaa nyt 61 lyöntipaikan vierestä kulkien aina väylän alkuun asti, haastavan tästä projektista teki alueen ahtaus ja pitkä välimatka materiaalien kuljettamiselle. Pois kaivetusta maasta suurin osa jätettiin alueelle metsän reunoille, jonne se tullaan kaudella 2024 muotoilemaan ja maisemoimaan. Maa jäätyi suhteellisen paljon projektin aikana ja halusimme varmistaa uuden materiaalin kuljettamisen kohteeseen maan ollessa jäässä. Talven yllättäessä alue jäi kesken ja loppuun se tullaan saattamaan 2024 alkupuolella.

Seuraavaksi ajatuksiani kuluvasta talvesta ja sen tuomista haasteista. Talvi alkoi näillä leveysasteilla jo poikkeuksellisen aikaisin verrattuna edellisiin vuosiin, pysyvä lumi satoi maahan ennen marraskuun puoltaväliä. Tämä tarkoittaa sitä, että talvesta tulee pitkä ja se on hyvinkin talvehtimaan jääneelle heinälle suuri haaste.

Ensimmäinen lauha jakso kohdattiin jo ennen joulua, meillä ei silloin puhdistettu viheriöitä ja se oli jälkeenpäin analysoituna täysin oikea päätös. Silloin viheriöille muodostui ainoastaan ohut ja hauras jääkerros, joka kuitenkin hengittää vielä normaalisti. Tästä kun kuljetaan eteenpäin, niin alkoi kentällekin kertyä enemmän lumikerrosta alkutalven ohuen lumikerroksen päälle ja päästiin kentällekin hiihtämään!

Tiedossa kuitenkin oli viheriöiden pinnalla oleva ohut sokerijääkerros, joka voi hyvinkin nopeasti muuttua teräsjääksi oikeilla olosuhteilla. Tulihan sieltä se kunnon tammikuun lauha jakso vesisateineen, lumikerros ei enää tätä jaksoa kestänyt ja kosteus pääsi viheriön pintaan asti ja alkoi jään muodostuminen. Viikolla 4 alkoi viheriöiden ja jään esille kaivaminen tiiviin ja osittain paksunkin lumikerroksen alta, tällainen on työläs ja paljon aikaa vievä urakka, vaikka se koneilla tehdäänkin. Viheriöllä jäätä oli jäätä pahimmillaan noin 10cm. Seuraavana toimenpiteenä jäätä alettiin ohentamaan ja murskaamaan siihen tarkoitetulla polannemurskaimella. Kyseisellä toimenpiteellä pyritään ehkäisemään jääpoltteen syntymistä, vaikka kasvi on talvisin lepotilassa se silti hengittää ja tuottaa erilaisia kaasuja. Kun kasvuston päällä on jääkerros niin nämä kaasut ei pääse luontaisesti vapautumaan. Kaasut kertyvät kasvualustan pintakerrokseen ja tästä syntyy jääpolte, tämän vaikutuksesta heinä kuolee täysin. Heinälajit reagoivat erilaisesti näihin kaasuihin, jotkut kestävät niitä ajallisesti enemmän kuin toiset. Vertailuna meidänkin viheriöiltä löytyvistä heinälajeista esimerkiksi Kylänurmikka kestää hapetonta tilaa vain muutaman viikon, kun esimerkiksi Rönsyrölli kestää sitä lähes 3 kuukautta. Mikroilmasto vaikuttaa näihin aikoihin suuresti myös kentän sisällä. Viheriöitä jouduttiin työstämään talven aikana useaan otteeseen ja viheriöt saatiin täysin jäättömiksi jo maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Yhteenvetona, talvi meidän kentällä oli erittäin haastava, samoin kuin kaikilla eteläsuomen ja erityisesti länsirannikon kentillä. Talven haastavat olosuhteet oli helppo havaita myös katukuvassa. Talvituhoja kentällä tulee olemaan, mutta niiden laajuutta on hyvin vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa. Kunnolla näitä arvioita päästään tekemään, kun kentän alueelta on kaikki lumi ja routa sulanut. Kyllä se kevät pian koittaa ja Pomppusissa nähdään!

Oikein hyvää pelikautta kaikille.

Talvisin terveisin, Kenttämestari